Studiokuvauksessa tärkeintä on valon hallinta. Tausta pyritään luomaan mahdollisimman hillityksi, yleensä musta, harmaa tai valkoinen taustakangas tai pahvi on hyvä. Näin kohde nousee taustasta hyvin esiin. Valoja on yleensä kolme (meillä oli meidän harjoitusstudiossamme vain kaksi valoa). Aina on yksi PÄÄVALO, joka on kirkkain. Sitä pehmennetään yleensä suojalla. Toisena on HIUSVALO joka korostaa mallin ääriviivoja. Kolmantena on SIVUVALO, joka voi osoittaa taustaan tai tasata päävaloa.
Jos on kiinnostunut näkemään millaisia ovat oikeat valokuvastudiot, niin voi hakea Googlen kuvahausta "valokuvastudio" tai "valokuvausstudio". Myös valojen asetteluun saa vinkkejä hakemalla "päävalo", "sivuvalo" ja "hiusvalo" - hakusanoilla.
Harjoittelimme myös kameran tekniikkaa ja tutustuimme kahteen uuteen käsitteeseen: AUKKO ja SULJINAIKA.
Aukolla säädellään filmille tai kennolle tulevan valon määrää. Aukon merkki on kamerassa aina F tai f (esim. f5,2 tai f8). Ristiriitaista on että mitä pienempi aukko on, sitä suurempi on sitä ilmoittava luku (esim f22 on tosi pieni aukko) kun taas jos aukko on suuri, sitä ilmoittava luku on pieni (esim. f2.8). Suljinajalla säädetään filmille tai kennolle tulevaa valon kestoa. Suljinaika merkitään kamerassa aina sekunnin murto-osina tai sekunteina (esim. 1/400 tai 1''). Näitä kahta asetusta pystyy digitaalisessa järjestelmäkamerassa muuttamaan Tv-tilassa tai Av-tilassa. Tv-tilassa kuvaaja voi hallita suljinaikaa ja Av-tilassa aukkoa. Kuvatessamme studiossa harjoittelimme näiden kahden asetuksen säätämistä.
Tässä kuvassa on digipokkarin laukaisin painettu puoliksi alas. Ruudussa näkyvistä numeroista voi lukea monta asiaa. Yläreunan ISO400 kertoo kameran valoherkkyyden, alareunan 1/250 on suljinaika ja sen vieressä F2.8 on aukon koko. Jokaisen kannattaa tutkia omaa kameraansa ja löytää nämä merkinnät!
Muista! Kamera näkee aina eri tavalla kuin sinä! Jos sinusta on vielä valoisaa, se voi kameralle olla liian hämärää. Opi tuntemaan kamerasi ja luvut mitä se sinulle ilmoittaa!
